Nyt olisi etsinnässä huonoin biisi ever. Ja mikä b-apaja onkaan mirkkujarkkotyrkkyjulkkis!
Tosi-TV, julkinen salarakkaus, ehdokkuus kansanedustajaksi tai pahimmassa tapauksessa levytys. Siinä uraohjausta, jonka tuloksena on usein niin huonoa että se on hubaa. Alla oleva teksti sisältää roisia kuvaa ja voi vahingoittaa herkimpiä.
Janos Valmunen
Whaaad! Tämä tapaus taisi jäädä marginaaliin, mutta fakta on että heppu pokkasi Ponnahdus pinnalle -laulukisan voiton 90-luvun alussa. Kisa tosin oli turkulaisten keksintö, mutta voitto kuin voitto. Biisi oli nimeltään Bussipysäkillä. Koska kyseessä on jo edesmennyt henkilö, joten analyysit sikseen ja nautitaan Janoksen perinnöstä. Huonohan se on, mutta ehdottomasti viihdettä.
Teuvo Loman
Teukka ansaitsee ilman muuta paikkansa huonojen listalla. Helsinki City Boy -video on jotain planeettamme ulkopuolelta. Alfa Romeo, Impetus-tukipöksyiset tanssipojat, Teuvon niittytuulen lehäyttelemät hiukset (tosin studio-olosuhteissa).... Wham on ihan paperia!
Martina ja Marika
Hui hai. Salarakas oon -biisi on helmi! Ja varsinkin tämä Youtube-versio missä Salkkareiden Seppo on liimattu mukaan kuviin. Martinahan on päättänyt jatkaa uraansa laulajana, ja mikäs siinä. CV vaatii vain vähän korjauslakkaa.
Johanna Tukiainen
Tämän listan uskottavuus romahtaisi ilman Tuksua. Samalla käytän tilaisuuden hyväksi ylistää myös Seiskaa, joka on ansiokkaasti tukenut jo vuosien ajan viikottaista myötähäpeäannoksen lataamista silmiemme eteen. Kiitos Seiska!
Tuksulla voi olla mies hukassa ja susi tuli Lööppijulkkis-biisistäkin, mutta vistoa hauskaa riittää.
Jari Isometsä
Nyt ollaan suomalaisuuden alkulähteillä. ”Karpaasi nostaa maansa kultaan, kunniaan....”, nii no...se siitä ja jugurtin alkuperästä. Tuulipuku ja nokialaiset lantsarit ovat kuitenkin niin aitoa asiaa, että tämän videon ja biisin mollaaminen olisi kansalaisrikkomus.
Bubbling under
Listan TOP-5:een on tyrkyllä tietysti Matti Nykänen, mutta Matti on instituutio jonka sijoittaminen mihin tahansa listalle on tarkka paikka.
Valtakunnan virallinen lonely rider Timo T.A. Mikkonen ansaitsee vähintään maininnan, samoin kuin Esa Saarinen, mutta heidän kohdallaan annan henkilökohtaiselle makutajulle vielä aikaa kehittyä.
Ehdotuksia listalle saa antaa. Kukaan ei ole siihen liian huono.
maanantai 31. tammikuuta 2011
perjantai 21. tammikuuta 2011
Voihan PR, moraali ja tulikettukin vielä.
Meitä ei vittuakaan kiinnosta mitä ajattelette sivustamme? Vaihdammeko kaikki elokuvat vain Vip jäsenille? Pyydämmekö Vip rahasta 20euroa millä te voitte mennä itse ostamaan elokuvat.
Laiton.
Sattumoisin törmäsin tapaukseen fin-tv.com. Se tarjoaa sivustollaan katsottavaksi ilmaiseksi elokuvia. Viranomaisten mielestä tapauksella ei ole puhtaat jauhot pussissaan:
”Musiikki- ja elokuvayhtiöitä Suomessa edustavan Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) toiminnanjohtaja Antti Kotilainen sanoo, ettei Fin-tv.comilla ole oikeuksia elokuvien esittämiseen.” (Tietokone.fi/12.4.2010 )
Samoin fin-tv.com on kopioinut elokuvien yhteyteen luvatta elokuva-arvosteluja Leffatykki.com-sivustolta.
PR
Aihetta tutkaillessani sain kuitenkin suurta viihdettä ilman että sorruin katsomaan laittomasti välitettyjä elokuvia: luin sivuston Artikkelit-osiota – josta esimerkkinä tämän jutun ingressi.
Ingressin huomioiden sivuston loogisuuden ja PR-toiminnan mittana voidaan pitää ylläpidon muistutusta alatyylin käytöstä:
Teidän kannaltanne tärkeää : Kirosanat & leffoihin turhia kommentteja kannattaisi välttää, koska pahimmassa tapauksessa mm. Minä joka tarkistelen päivittäin pariin otteeseen teidän kommentteja poistan tai editoin kommenttejanne mutta aina silloin tällöin löydän vakavempia kommentteja silloin vaarana on accountin poisto tai ip-bannit.
Noniin tässä nyt taas seurattu kommentteja ja huomattu 12v pikku paskiaisten "lagaa vittu pätkii paskaa" huutoja.
Voihan tulikettu! Respect?
Olkoon vaikka sitten laiton, jonkun on sivustoa ylläpidettävä. Kuinka moni on vuorotta valmis latkimaan cokista ja tappelemaan servereiden sekä valittavien käyttäjien kanssa? Ei oo helppoo!
Jos haluat katsoo hyvin elokuvia lopeta INTERNET EXPLORE
Google Chrome +
Tulikettu ( Firefox) Toimivat parhaiten. =)
Te idiootit huijaatte toisianne sanomalla ettei meidän vip toimi, koska olette itse niin persaukisia pellejä eikä teillä ole varaa, taikka alitajunnassa on vikaa ettekä ymmärrä laittaa sähköpostilla viestiä meille. TEIDÄN KÄSISSÄNNE ON MAAILMAN KATTAVIN ELOKUVAVALIKKO
Me teemme pitkiä päiviä teidän takianne, turkissa (1) nimeltä mainitsematon heppu painaa 15tuntia päivässä hommaa (admin) käyttäjänimellä, mutta ei ole silti meidän sivun hostaaja. Oikeasti vähän respectii? :)
Kansojen välinen ystävyys.
Olisi kovin mustavalkoista yleistää kansojen ominaisuuksia vain yhden aktin perusteella. Sen sijaan sivuston kommunikoinnin tyyli ja laillisuus eivät anna kuin yhden mahdollisen johtopäätöksen toiminnasta: pysy kaukana tästä sivustosta. Paitsi tietenkin Artikkelit-osiosta, mikä on suurta viihdettä. En ole koskaan käynyt Turkissa, mutta nyt haluan sinne.
Tiedote: Olen nähnyt, että toiset sivustot kirjoittavat pahaa meistä ja tulevat haukkumaan sivustollemme, esimerkki jonkun haukkumisesta: vitun turkkilainen muslimi, mene kotimaahasi ja vitun paska laatu fin-tv:n leffoissa. Haluan kertoa teille sen, että en ole tälläkään hetkellä Suomessa vaan Turkissa. Voin kertoa myös sen, että vihaan rasistisia ihmisiä ja olen nähnyt kun suomalaisia vierailee Turkissa, he sanovat, että Turkki on upea paikka ja kebab on parasta ruokaa, mutta kun he tulevat takaisin Suomeen, he sanovat että vitut Turkista, vitun turkkilainen kebabbi :)
Moraali.
Totta hevossa internetissäkin on yrittäjiä laidasta laitaan. Pahimmat kuitenkin karsiutuvat pois jos niiden elinehto eli me kuluttajat teemme johtopäätökset. Tai sama ilmaistuna fin-tv.comin lailla: Jos joku pelle katsoo elokuvia lakipykälien tuolta puolen, on turha itkeä oman työjobin ja luovutettujen hikipisarien takaisinperään.
Tämä sivu on täyttänyt jo ensimmäisen vuosin ja yritämme tarjoo parhaamme mitä pystymme ja sen takia aina yritämme korjata ja kuulimme että jotkut elokuvat eivät toimivat sen takia yritämme korjaa niitä ja niitä on vaikee korjata kaks henkilöö joten se kestää eli emme pysty vastaa teidän elokuva pyyntöihin
Kursivoidut tekstit ovat lainauksia fin-tv.com-sivuston Artikkelit-osiosta sellaisenaan, vaikka kielikorvasi kehottaisikin epäilemään lainausten kokonaisuutta.
Laiton.
Sattumoisin törmäsin tapaukseen fin-tv.com. Se tarjoaa sivustollaan katsottavaksi ilmaiseksi elokuvia. Viranomaisten mielestä tapauksella ei ole puhtaat jauhot pussissaan:
”Musiikki- ja elokuvayhtiöitä Suomessa edustavan Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) toiminnanjohtaja Antti Kotilainen sanoo, ettei Fin-tv.comilla ole oikeuksia elokuvien esittämiseen.” (Tietokone.fi/12.4.2010 )
Samoin fin-tv.com on kopioinut elokuvien yhteyteen luvatta elokuva-arvosteluja Leffatykki.com-sivustolta.
PR
Aihetta tutkaillessani sain kuitenkin suurta viihdettä ilman että sorruin katsomaan laittomasti välitettyjä elokuvia: luin sivuston Artikkelit-osiota – josta esimerkkinä tämän jutun ingressi.
Ingressin huomioiden sivuston loogisuuden ja PR-toiminnan mittana voidaan pitää ylläpidon muistutusta alatyylin käytöstä:
Teidän kannaltanne tärkeää : Kirosanat & leffoihin turhia kommentteja kannattaisi välttää, koska pahimmassa tapauksessa mm. Minä joka tarkistelen päivittäin pariin otteeseen teidän kommentteja poistan tai editoin kommenttejanne mutta aina silloin tällöin löydän vakavempia kommentteja silloin vaarana on accountin poisto tai ip-bannit.
Noniin tässä nyt taas seurattu kommentteja ja huomattu 12v pikku paskiaisten "lagaa vittu pätkii paskaa" huutoja.
Voihan tulikettu! Respect?
Olkoon vaikka sitten laiton, jonkun on sivustoa ylläpidettävä. Kuinka moni on vuorotta valmis latkimaan cokista ja tappelemaan servereiden sekä valittavien käyttäjien kanssa? Ei oo helppoo!
Jos haluat katsoo hyvin elokuvia lopeta INTERNET EXPLORE
Google Chrome +
Tulikettu ( Firefox) Toimivat parhaiten. =)
Te idiootit huijaatte toisianne sanomalla ettei meidän vip toimi, koska olette itse niin persaukisia pellejä eikä teillä ole varaa, taikka alitajunnassa on vikaa ettekä ymmärrä laittaa sähköpostilla viestiä meille. TEIDÄN KÄSISSÄNNE ON MAAILMAN KATTAVIN ELOKUVAVALIKKO
Me teemme pitkiä päiviä teidän takianne, turkissa (1) nimeltä mainitsematon heppu painaa 15tuntia päivässä hommaa (admin) käyttäjänimellä, mutta ei ole silti meidän sivun hostaaja. Oikeasti vähän respectii? :)
Kansojen välinen ystävyys.
Olisi kovin mustavalkoista yleistää kansojen ominaisuuksia vain yhden aktin perusteella. Sen sijaan sivuston kommunikoinnin tyyli ja laillisuus eivät anna kuin yhden mahdollisen johtopäätöksen toiminnasta: pysy kaukana tästä sivustosta. Paitsi tietenkin Artikkelit-osiosta, mikä on suurta viihdettä. En ole koskaan käynyt Turkissa, mutta nyt haluan sinne.
Tiedote: Olen nähnyt, että toiset sivustot kirjoittavat pahaa meistä ja tulevat haukkumaan sivustollemme, esimerkki jonkun haukkumisesta: vitun turkkilainen muslimi, mene kotimaahasi ja vitun paska laatu fin-tv:n leffoissa. Haluan kertoa teille sen, että en ole tälläkään hetkellä Suomessa vaan Turkissa. Voin kertoa myös sen, että vihaan rasistisia ihmisiä ja olen nähnyt kun suomalaisia vierailee Turkissa, he sanovat, että Turkki on upea paikka ja kebab on parasta ruokaa, mutta kun he tulevat takaisin Suomeen, he sanovat että vitut Turkista, vitun turkkilainen kebabbi :)
Moraali.
Totta hevossa internetissäkin on yrittäjiä laidasta laitaan. Pahimmat kuitenkin karsiutuvat pois jos niiden elinehto eli me kuluttajat teemme johtopäätökset. Tai sama ilmaistuna fin-tv.comin lailla: Jos joku pelle katsoo elokuvia lakipykälien tuolta puolen, on turha itkeä oman työjobin ja luovutettujen hikipisarien takaisinperään.
Tämä sivu on täyttänyt jo ensimmäisen vuosin ja yritämme tarjoo parhaamme mitä pystymme ja sen takia aina yritämme korjata ja kuulimme että jotkut elokuvat eivät toimivat sen takia yritämme korjaa niitä ja niitä on vaikee korjata kaks henkilöö joten se kestää eli emme pysty vastaa teidän elokuva pyyntöihin
Kursivoidut tekstit ovat lainauksia fin-tv.com-sivuston Artikkelit-osiosta sellaisenaan, vaikka kielikorvasi kehottaisikin epäilemään lainausten kokonaisuutta.
keskiviikko 5. tammikuuta 2011
Ruotsalaisuus: Ulf – keltaisen talon asukas
Ajelu Ruotsin Karungissa pisti ajattelemaan. Missä kohtaa konduktööri on leimannut lipun, joka on vienyt ihmiselon väärille raiteille? Ei kait kukaan tahallaan tahi järjissään maalaa taloaan keltaiseksi. Ei edes ruotsalainen. Vaikkakin väärän raiteen vaunussa on näemmä Karungin perusteella ollut tungosta.
Nyt on maalattava totuus ruotsalaisuudesta.
Koordinaatiokyky
Liikkeiden säätely ja reagointinopeus ei sinällään liity mitenkään talon väriin, mutta taustoittaa ruotsalaista mielenliikkua.
Ainoa tuntemani elossa oleva ruotsalainen viritteli lapsille trampoliiniä. Se oli tietysti lapsille jännä juttu, mutta en uskonut että se olisi sitä myös 30+ -vuotiaalle miehelle. Ja ennen kaikkea miehelle, joka omien sanojensa mukaan oli menettänyt koordinaatiokyvyn TV-sarja Dynastian katkeamattoman maratonesityksen aikana. Itse tosin uskon että mies oli pituuskasvun lisäksi jäänyt ilman tätä kykyä jo lähtötelineissä. Keskushermoston antamat käskyt reagoida, olivat turhia kuin olisi koittanut saada keilapallon pysymään herneen päällä.
Trampoliini valmistui ja ruotsalainen pongahti koehyppimään laitosta. Valitettavasti jouduin todistamaan tätä näytöstä, joka pyörii päässäni edelleen filmin lailla. Puoltoistametrinen pötkö pomppii hallitsemattomasti ja sätkii lyhyillä jaloillaan tasapainoaan hakien. Ja se ilme. Vaikka suusta kuuluikin ”Uih, uih”, niin silmät kiiluivat innosta. Itse pelkäsin tuttavani puolesta, että trampoliini ampuu pötkön taivaalle, ja uhri mätkähtää tontille kuin lesepussi ostoskärryn pohjalle. Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt, koska aurinko laski ja leikki oli lopetettava. Ja ruotsalainen oli kuin olisi laskenut tynnyrillä Niagaran. Oli se jännää. Kuin talon maalaaminen radikaalisti keltaiseksi.
Purenta
Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden eron konkretisoi kaupan leipähylly. Ruisleipä on symboli Härmästä. Ai sitä tunnetta kun lähiöstä pääsee metsään, ja miehisesti veistämään puukolla ruislimpun viipaletta. Fiilistä voi simuloida Suomi-lähiöaikoina ostamalla kovettunutta varrasleipää ja haastamalla hampaat töihin. Voitko kuvitella jyrsiväsi kovettunutta ruisleipää vaaleankeltaisessa talossa? Et voi.
Ruotsalainen leipähyllyn tarjonta on sen sijaan kuin sana ilman konsonantteja. Pehmeää mutusteltavaa joka on maustettu kaiken lisäksi sokerilla. Eikä Tonacatecutli (asteekkien ruoan jumala) todellakaan heitä innosta volttia kun leipä sisältää yllätyksiä nimeltään rusinat. Ruotsalaisessa leivässä ei ole mitään haastetta, mutta posket kesken käyneellä mössöllä saa kyllä leviämään.
Länsinaapurimme ei sitä ehkä itse huomaa, mutta jälkimmäinen tulos vielä korostaa ruotsalaisille niin yleistä ylipurentaa. Joka (ylipurenta) toisaalta voi olla selitys pehmoleipäilylle, kun hampaat menee ristiin kuin käpylinnulla nokka. Voitko kuvitella ruotsalaisen murustelemassa pullamaista leipää vaaleankeltaisessa talossa? Helpostikin.
Mellakka
Mellan ölille en näe mitään oikeutusta olla olemassa. Humalaa siitä ei saa, ja kuka nyt pelkkään janoonsa litkii määrättömiä määriä lientä. Sekundäärinen aihe juoda, eli makukaan ei puolusta mellan ölin käyttämiä hyllyneliöitä. Mutta ruotsalainen silti ostaa mellakkaa. Ihan tosi. Itse näin tänään. Ylpeyttäni en tietenkään yrittänyt kysellä syytä moiseen, mutta epäilen tekeillä olevan mukahauskan ruotsalaisillan.
Totuus
Tästä päästäänkin totuuteen – ja mikäpä suomalaisittain sen sopivampi silta kuin alkoholi. Avainmäärite on muka. Ruotsalainen on kuin mellan öl. Mukahauska joka syö mukaleipää, pitää mukamukavaa lasten härvelillä ja mukapäihtyy mellan ölillä. Ei ole siis ihme jos talo on värjätty mukavärillä.
Muita kansoja tai kansanosia käsitteleviä juttuja tässä blogissa:
Oululaisuus
Japanilaiset
Irlantilaiset
Islantilaisista
Pariisilaiset
Nyt on maalattava totuus ruotsalaisuudesta.
Koordinaatiokyky
Liikkeiden säätely ja reagointinopeus ei sinällään liity mitenkään talon väriin, mutta taustoittaa ruotsalaista mielenliikkua.
Ainoa tuntemani elossa oleva ruotsalainen viritteli lapsille trampoliiniä. Se oli tietysti lapsille jännä juttu, mutta en uskonut että se olisi sitä myös 30+ -vuotiaalle miehelle. Ja ennen kaikkea miehelle, joka omien sanojensa mukaan oli menettänyt koordinaatiokyvyn TV-sarja Dynastian katkeamattoman maratonesityksen aikana. Itse tosin uskon että mies oli pituuskasvun lisäksi jäänyt ilman tätä kykyä jo lähtötelineissä. Keskushermoston antamat käskyt reagoida, olivat turhia kuin olisi koittanut saada keilapallon pysymään herneen päällä.
 |
| Holtiton ruotsalainen |
Purenta
Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden eron konkretisoi kaupan leipähylly. Ruisleipä on symboli Härmästä. Ai sitä tunnetta kun lähiöstä pääsee metsään, ja miehisesti veistämään puukolla ruislimpun viipaletta. Fiilistä voi simuloida Suomi-lähiöaikoina ostamalla kovettunutta varrasleipää ja haastamalla hampaat töihin. Voitko kuvitella jyrsiväsi kovettunutta ruisleipää vaaleankeltaisessa talossa? Et voi.
Ruotsalainen leipähyllyn tarjonta on sen sijaan kuin sana ilman konsonantteja. Pehmeää mutusteltavaa joka on maustettu kaiken lisäksi sokerilla. Eikä Tonacatecutli (asteekkien ruoan jumala) todellakaan heitä innosta volttia kun leipä sisältää yllätyksiä nimeltään rusinat. Ruotsalaisessa leivässä ei ole mitään haastetta, mutta posket kesken käyneellä mössöllä saa kyllä leviämään.
 |
| Käpylintu |
Mellakka
 |
| Mukahauskan valmistelu |
Totuus
Tästä päästäänkin totuuteen – ja mikäpä suomalaisittain sen sopivampi silta kuin alkoholi. Avainmäärite on muka. Ruotsalainen on kuin mellan öl. Mukahauska joka syö mukaleipää, pitää mukamukavaa lasten härvelillä ja mukapäihtyy mellan ölillä. Ei ole siis ihme jos talo on värjätty mukavärillä.
Muita kansoja tai kansanosia käsitteleviä juttuja tässä blogissa:
Oululaisuus
Japanilaiset
Irlantilaiset
Islantilaisista
Pariisilaiset
sunnuntai 2. tammikuuta 2011
Pariisilaisetko ynseitä?
Ranskalaisista on mielikuva kopeana kansana, joka suhtautuu omaan kieleensä ja perinteeseensä kuin vanhempi omaan lapseensa: naapurilla on kakarat, omat ovat enkelin perikuvia. Tuhti yleistys vaati tutkimusta jonka oheistuotteena syntyi lentoyhtiön syltyn siivilöintikin.
Rahtiliike airBaltic
Pari viikkoa ennen h-hetkeä netistä ostettu paketti sisälsi lennot (Oulu-Pariisi-Oulu) ja hotellimajoituksen. Lentoyhtiön nimellä ei niinkään ollut väliä, vaan netin matkapalveluja tarjoavien kokonaisuus ratkaisi - ja ennen kaikkea hotellin ominaisuuksista sijainti. Tripadvisor.com käyttäjäarvosteluineen toimi jälleen hyvänä opastajana majapaikkaa valittaessa.
AirBAltic on yhtiö jonka tehtävänä on kuskata ihmisiä ja tavaraa paikasta toiseen – ei muuta. Ruumaan menevistä matkalaukuista veloitetaan erikseen ja käsimatkatavaroistakin jos paino ylittää 8 kg:n. Ruumaan menevän laukun lisäksi mukanaan saa kuljettaa käsissään yhden pakaasin per matkustaja.
Yhden kokemuksen perusteella voisin sanoa, että jos airBaltic on vain 50-100 euroa edullisempi kuin muu lentoyhtiö, niin valinta osuu muualle. Matkatavara per suunta maksaa vähimmillään 20 euroa, ja jos jokin menee solmuun matkateossa, on turha haaveilla ihmisrahtiyhtiöltä palvelua. Tässä tapauksessa mennen-tullen myöhässä olleiden lentojen lisäksi matkalaukku katosi palatessa, ja yhtiöllä ei ollut omia tai partneriyhtiöiden tyyppejä lentokentällä selvittämässä tilannetta. Sama jatkui seuraavana päivänä jolloin yritin puhelimitse tavoittaa jonkun elävän henkilön. Finavian kautta sain puhelinnumeron johon soitin pyydettyyn aikaan useita kertoja, mutta kukaan ei vastannut - paitsi automaatti joka väitti että kaikki palvelijat ovat varattuja, vaikka varatun merkkiääntä ei puhelimesta kuulunutkaan ennen robotin ilmoitusta. Muissa netistä bongatuissa numeroissa soitto meni suoraan robotin syliin. AirBalticin ulkoistettu kuljetusfirma toi laukun kahden päivän päästä.
Toinen kummastusta herättävä asia on vaihteleva toimintatapa matkalaukkumaksun maksamisessa. Oulun kentällä maksu suoritettiin check-in -tiskillä, mutta Charles de Gaullella maksu piti suorittaa erilliseen kioskiin. Ja sehän on ihan ok, mutta kukaan siitä ei vain ollut ilmoittanut. Check-in -tiskille kolmen vartin jonotus, ja matkustaja saa tietää että maksu pitää suorittaa muualle ennen kuin saa lippuläpykät kouraan. Johan siinä kerettiinkin ihmetellä jonottaessa, miksi edellä olevat matkustajat säntäilevät jonosta muualle ja palaavat takaisin tovin kuluttua.
Matkustaja on vain välttämätön paha -tyyppinen konsepti sai loppuniitin airBalticin sivujen kautta lähettämieni kysymysten vastauksissa: kutakin osa-aluetta koskeneita kysymyksiä pyydettiin lähettämään eri sähköpostiosoitteisiin.
Se kitisemisestä. Siirrytään mukavampiin aiheisiin.
Pieni mutta mukava hotelli
Aston Hotel Paris on pieni 34 huoneen hotelli kävelymatkan päässä kaikista Pariisin päänähtävyyksistä. Ja huonoa keliä ajatellen matkaa lähimmälle metroasemalle on n. sata metriä. Huoneet ovat pieniä, kuten käsitykseni mukaan useimmissa Pariisin keskivertohotelleissa. Ja hissi! Tappituntumalla pönöttäen lattianeliöistä säästyy tilaa yhden matkalaukun verran. Eli jos on useampi laukku, ne täytyy latoa päällekkäin. Pieniä tiloja kohtaan ei ole fobioita, ja hotellin palvelu kompensoi muut negatiiviset ajatukset hotlasta. Miellyttävä henkilökunta auttoi kun oli järkättävää tai kysyttävää, ja mielikuva arroganteista ranskalaisista sai ensimmäisen läimäyksen poskelle.
Itselle muistiin merkittäväksi ja muille tiedoksi latelen asian joka koskee pistorasioita. Useasta lähteestä sai lukea että meikäpistokkeet sopii ranskalaisten kanssa yhteen. Nihilistänä en uskonut tähän liittoon, vaan otin adapterin mukaan - ja se kannatti.
Syömää, juomaa
Ravintoloiden, kahvioiden ja baarien kohdalla on suuri vaara yleistämiseen. Paikkoja missä kyselyaukkoon voi ujuttaa tavaraa on todella paljon. Tämä tutkimus perustuu n. 20 paikan läpikäyntiin. Voisi sanoa että vain yhdessä ruokaravintolassa mielikuva ranskalaisesta ynseydestä täsmäsi. Enkun kielistä ruokalistaa ei ollut, ja pelkkä kyselykin näytti aiheuttavan juntin leiman otsaan. Tosin paikan nettisivut (http://www.vaudevilleparis.com/) tarjoavat menun myös Englanniksi. Mutta tässäkään tapauksessa livekopeus ei ollut pois tarjoilijoiden ammattimaisuudesta tai viimeisen Pariisi-illan makunautinnoista.
Pariisilaisen tuttavuuden kautta pompsahti käyntilistalle ruokapaikka jota voin varauksetta suositella. Chartier (http://www.restaurant-chartier.com/www/visit/filsdesans.php) on paikka johon aina jonoja – paitsi jos äkkää mennä juuri ennen klo 22. Reilun rempseä fiilis paikassa on erityisen hyvä – kiitos tarjoilijoiden jotka höpöttävät sitä sun tätä, samalla kun kirjoittavat ja laskevat tilausten nimet ja summat pöytäliinaan. Ohi kulkiessaan henkilökunta heittelee irtokommentteja. Ja kaikki tämä tulee luonnostaan ilman väkinäisyyden häivääkään. Koska paikan reilu meininki tuli jo syönnin aikana selväksi, kuului jotenkin asiaan se että tarjoilija tuuletti ja kuulutti isoon ääneen kun sai illan viimeisiltä asiakkailta (eli meiltä) rahasuorituksen. Hetken päästä tarjoilijamme liittyi muiden kolleegoidensa sekaan vapaina oleville salin tuoleille laskemaan illan rahasaldoa!
Hintataso Chartierissä on jopa edullinen, ja ruoan maun suhteenkaan ei ole valittamista. Erittäin miellyttävä kokemus.
Kahvia, teetä, olutta, viiniä ja pientä purtavaa varten eniten tarjontaa löytyy Latinalaiskortteleista ja Saint-Germainin alueelta. Eli Pariisin vasemmalta rannalta. Käydyistä paikoista kaksi nousi yli muiden: Le Frégate (http://www.lafregateparis.com) ja Café de Flore (http://www.cafedeflore.fr/). Ensimmäinen lämpimän patterin ja näköalojen vuoksi. Ikkunapaikalta voi seurata katuvilinän lisäksi Seinen liikennettä, ja vastarantaa koristaa Louvre.
Café de Flore edustaa puolestaan kuuluisaa kahvilakategoriaa. Paikka nostetaan oppaissa tavan takaa esille, mutta sen sijaan että kiinnostaisi ketkä penkkejä on kuluttanut, voi Floressa seurata palvelualan ehdottomien ammattilaisten työtä. Tarjoilijat juoksevat tuli hännyksissä, mutta homma on hallussa kuin olisit ainoa asiakas. Ovella voi olla jonoa mutta se liikkuu, ja paikan henkilökunta napsii jonosta vapautuvien paikkojen määrän mukaan sopivia joukkioita istumaan – ei siis välttämättä tulojärjestyksessä. Ulkona ei tarvitse kärvistellä, vaan jonotus tapahtuu lämmitetyllä terassilla. Kahviloiden nettisivut antavat hieman väärän kuvan paikkojen luonteesta. Esim. vaatetuksen suhteen ei tarvitse skitsoilla, ja juhlalliseltakin tuntuvat rakennukset ovat aikakaudelta jolloin arvostettiin muuta kuin harmaata betonia ja kulmaviivainta.
Tilanne: mielikuva ynseydestä vs. todellisuus 0-2.
Liikenteessä
Kun kaupungissa on reilu 2 miljoonaa asukasta ja suur-Pariisin alueella yhteensä reilu 12 miljoonaa, on sanomattakin selvää että yksin ei Pariisissa tarvitse liikkua koskaan. Lukuihin voi vielä lisätä maailman suositumman turistikaupungin vuosittaisen populan, 14 miljoonaa äimistelijää. Käytännön tutkimustuloksena nämä luvut johtavat siihen, että kaupungilla kulkijat huolehtivat vain itsestään ja omasta etenemisestään. Parin päivän aistimisen jälkeen testasin parin korttelin matkalla pariisilaisen kävelijän väistörefleksejä. Ja niitä ei ole. Jos kävelylinjat kohtaavat, niin kolinaahan siitä tulee. Teiden ylityksessä ei ole ongelmaa autojen kanssa, kun seuraa alkuasukkaiden menoa. Skootterit ovat luku sinänsä, ja niiden tööttiä ja vauhtia ei kannata väheksyä.
Vaikka ekalla metroreissulla tulikin tuntemattomalta paikallisapua, Pariisilaisten näkökulmasta tilanne pahenee: 1-2.
Ratkaiseva yleiskuva
Kaikkiaan Pariisista jäi positiivinen kuva, ja yleisvire kaupungissa on myönteinen. Mukaan mahtuu kaiken sortin kulkijaa, mutta yhtenä isona turistirysänäkin Pariisista voi löytää sille ominaisia yksityiskohtia. Eri alueiden eri luonne tarjoaa paikkoja, joita ei oppaissa mainita. Näistä Latinalaiskorttelit, Saint-Germainin alue sekä Marais tulevat ensimmäisenä käydyistä mieleen, missä on toisistaan poikkeavaa luonnetta, ja niissä kulkemalla voi bongata mitä erilaisimpia asioita ja tapahtumia. Massapaikkojen kohdalla meno on ennakko-odotusten kaltaista – tosin opasteiden suhteen ranskiksilla olisi vielä opeteltavaa. Pariisista jäi hampaan koloon - mutta vain halu palata takaisin.
Lopullinen tuomio kääntyi lopulta ranskalaisten voittoon 1-3.
Valokuvauksen ohessa otettu muutama videopätkä reissulta: http://www.youtube.com/user/FiMikko
Rahtiliike airBaltic
Pari viikkoa ennen h-hetkeä netistä ostettu paketti sisälsi lennot (Oulu-Pariisi-Oulu) ja hotellimajoituksen. Lentoyhtiön nimellä ei niinkään ollut väliä, vaan netin matkapalveluja tarjoavien kokonaisuus ratkaisi - ja ennen kaikkea hotellin ominaisuuksista sijainti. Tripadvisor.com käyttäjäarvosteluineen toimi jälleen hyvänä opastajana majapaikkaa valittaessa.
AirBAltic on yhtiö jonka tehtävänä on kuskata ihmisiä ja tavaraa paikasta toiseen – ei muuta. Ruumaan menevistä matkalaukuista veloitetaan erikseen ja käsimatkatavaroistakin jos paino ylittää 8 kg:n. Ruumaan menevän laukun lisäksi mukanaan saa kuljettaa käsissään yhden pakaasin per matkustaja.
Yhden kokemuksen perusteella voisin sanoa, että jos airBaltic on vain 50-100 euroa edullisempi kuin muu lentoyhtiö, niin valinta osuu muualle. Matkatavara per suunta maksaa vähimmillään 20 euroa, ja jos jokin menee solmuun matkateossa, on turha haaveilla ihmisrahtiyhtiöltä palvelua. Tässä tapauksessa mennen-tullen myöhässä olleiden lentojen lisäksi matkalaukku katosi palatessa, ja yhtiöllä ei ollut omia tai partneriyhtiöiden tyyppejä lentokentällä selvittämässä tilannetta. Sama jatkui seuraavana päivänä jolloin yritin puhelimitse tavoittaa jonkun elävän henkilön. Finavian kautta sain puhelinnumeron johon soitin pyydettyyn aikaan useita kertoja, mutta kukaan ei vastannut - paitsi automaatti joka väitti että kaikki palvelijat ovat varattuja, vaikka varatun merkkiääntä ei puhelimesta kuulunutkaan ennen robotin ilmoitusta. Muissa netistä bongatuissa numeroissa soitto meni suoraan robotin syliin. AirBalticin ulkoistettu kuljetusfirma toi laukun kahden päivän päästä.
Toinen kummastusta herättävä asia on vaihteleva toimintatapa matkalaukkumaksun maksamisessa. Oulun kentällä maksu suoritettiin check-in -tiskillä, mutta Charles de Gaullella maksu piti suorittaa erilliseen kioskiin. Ja sehän on ihan ok, mutta kukaan siitä ei vain ollut ilmoittanut. Check-in -tiskille kolmen vartin jonotus, ja matkustaja saa tietää että maksu pitää suorittaa muualle ennen kuin saa lippuläpykät kouraan. Johan siinä kerettiinkin ihmetellä jonottaessa, miksi edellä olevat matkustajat säntäilevät jonosta muualle ja palaavat takaisin tovin kuluttua.
Matkustaja on vain välttämätön paha -tyyppinen konsepti sai loppuniitin airBalticin sivujen kautta lähettämieni kysymysten vastauksissa: kutakin osa-aluetta koskeneita kysymyksiä pyydettiin lähettämään eri sähköpostiosoitteisiin.
Se kitisemisestä. Siirrytään mukavampiin aiheisiin.
Pieni mutta mukava hotelli
Aston Hotel Paris on pieni 34 huoneen hotelli kävelymatkan päässä kaikista Pariisin päänähtävyyksistä. Ja huonoa keliä ajatellen matkaa lähimmälle metroasemalle on n. sata metriä. Huoneet ovat pieniä, kuten käsitykseni mukaan useimmissa Pariisin keskivertohotelleissa. Ja hissi! Tappituntumalla pönöttäen lattianeliöistä säästyy tilaa yhden matkalaukun verran. Eli jos on useampi laukku, ne täytyy latoa päällekkäin. Pieniä tiloja kohtaan ei ole fobioita, ja hotellin palvelu kompensoi muut negatiiviset ajatukset hotlasta. Miellyttävä henkilökunta auttoi kun oli järkättävää tai kysyttävää, ja mielikuva arroganteista ranskalaisista sai ensimmäisen läimäyksen poskelle. Itselle muistiin merkittäväksi ja muille tiedoksi latelen asian joka koskee pistorasioita. Useasta lähteestä sai lukea että meikäpistokkeet sopii ranskalaisten kanssa yhteen. Nihilistänä en uskonut tähän liittoon, vaan otin adapterin mukaan - ja se kannatti.
Syömää, juomaa
Ravintoloiden, kahvioiden ja baarien kohdalla on suuri vaara yleistämiseen. Paikkoja missä kyselyaukkoon voi ujuttaa tavaraa on todella paljon. Tämä tutkimus perustuu n. 20 paikan läpikäyntiin. Voisi sanoa että vain yhdessä ruokaravintolassa mielikuva ranskalaisesta ynseydestä täsmäsi. Enkun kielistä ruokalistaa ei ollut, ja pelkkä kyselykin näytti aiheuttavan juntin leiman otsaan. Tosin paikan nettisivut (http://www.vaudevilleparis.com/) tarjoavat menun myös Englanniksi. Mutta tässäkään tapauksessa livekopeus ei ollut pois tarjoilijoiden ammattimaisuudesta tai viimeisen Pariisi-illan makunautinnoista.
 | |
| Restaurant Chartier |
Hintataso Chartierissä on jopa edullinen, ja ruoan maun suhteenkaan ei ole valittamista. Erittäin miellyttävä kokemus.
 |
| Les Deux Magots ja sen talviterassi. |
Café de Flore edustaa puolestaan kuuluisaa kahvilakategoriaa. Paikka nostetaan oppaissa tavan takaa esille, mutta sen sijaan että kiinnostaisi ketkä penkkejä on kuluttanut, voi Floressa seurata palvelualan ehdottomien ammattilaisten työtä. Tarjoilijat juoksevat tuli hännyksissä, mutta homma on hallussa kuin olisit ainoa asiakas. Ovella voi olla jonoa mutta se liikkuu, ja paikan henkilökunta napsii jonosta vapautuvien paikkojen määrän mukaan sopivia joukkioita istumaan – ei siis välttämättä tulojärjestyksessä. Ulkona ei tarvitse kärvistellä, vaan jonotus tapahtuu lämmitetyllä terassilla. Kahviloiden nettisivut antavat hieman väärän kuvan paikkojen luonteesta. Esim. vaatetuksen suhteen ei tarvitse skitsoilla, ja juhlalliseltakin tuntuvat rakennukset ovat aikakaudelta jolloin arvostettiin muuta kuin harmaata betonia ja kulmaviivainta.
Tilanne: mielikuva ynseydestä vs. todellisuus 0-2.
Liikenteessä
 |
| Avenue des Champs-Élysées |
Vaikka ekalla metroreissulla tulikin tuntemattomalta paikallisapua, Pariisilaisten näkökulmasta tilanne pahenee: 1-2.
Ratkaiseva yleiskuva
Kaikkiaan Pariisista jäi positiivinen kuva, ja yleisvire kaupungissa on myönteinen. Mukaan mahtuu kaiken sortin kulkijaa, mutta yhtenä isona turistirysänäkin Pariisista voi löytää sille ominaisia yksityiskohtia. Eri alueiden eri luonne tarjoaa paikkoja, joita ei oppaissa mainita. Näistä Latinalaiskorttelit, Saint-Germainin alue sekä Marais tulevat ensimmäisenä käydyistä mieleen, missä on toisistaan poikkeavaa luonnetta, ja niissä kulkemalla voi bongata mitä erilaisimpia asioita ja tapahtumia. Massapaikkojen kohdalla meno on ennakko-odotusten kaltaista – tosin opasteiden suhteen ranskiksilla olisi vielä opeteltavaa. Pariisista jäi hampaan koloon - mutta vain halu palata takaisin.
Lopullinen tuomio kääntyi lopulta ranskalaisten voittoon 1-3.
Valokuvauksen ohessa otettu muutama videopätkä reissulta: http://www.youtube.com/user/FiMikko
keskiviikko 15. joulukuuta 2010
Akua oululaisittain.
Jotakin aikoja sitten rustasin Akua Oulun murteella -kisaan oman ehdotuksen. Noh, yritys tuotti lentokoneessa tavatun puolitutun ja puolihumalaisen juryn jäsenen mukaan finaalipaikan - ei muuta.
Koska kilpailusäännöissä ei rajoiteta ehdotuksen julkaisua, niin tässäpä tuotos.
1. RomuRohomun puulaaki
2. Mitä lakkaattia rustaat? Meinaakko nää Aku-setä perustaa korijauspuulakin?
3. Akun korijauspuulaaki.
4. Minnoon tästä lähin ölövinä viriman tirehtööri.
5. Mehä kohta umplahettaa rikkinäisiin värkkeihin. Roskooppeihin, hantaakkeihin, hottisten säikyttimmiin…
6. …sanomattakaa kaike maailiman härrävärkeistä, rammareista, patiovehkeistä, juhulapattiineista.
7. Voi, mähänä!
8. Tiiäkkö nää värkkäämistä mittää? Eihä sitä ny nuivvai tartata virmaa. Misä välämäsä oot opiskellu?
9. Mookkaan mikkää löysän tahamia lokki. Sain kässiini Ari Rasvasuon “Seo parree tehä eikä uluvua”.
10. Tykkääkkö nää, että ossaat entrata kaikki vaa opuksen viisaamana.
11. Seo vissi.
12. Sei sitte on mahotonta sun korijata haitekkivärkkejäkkää.
13. Elekää vätkyttäkö nokkaanne.
14. Lakakkaa pillaamasta näköallaa. Pyrstöihi vorssia, ja holojaavia värkkeja hommaamaa!
15. Niinku
16. polliisin
17. pelosa!
18. Loota täynä vehkeitä. Silloli Mummu-Ankala etiäine näitteki hyötykäytöstä ku vunteeras lahajoja mulle.
19. Ku veres vartti koittaa:
20. Ei elläissää ois arvannu. Täsä kaupungisa on laaritolokula tavaraa jokka o korijamise väärti.
21. PikaVölijäys
22. Tämon likelä asuvan äkäse aka vehe.
23. Äkkäsin. Onko siinä soittimesaki joku holokki mulujahtanu?
24. Eikuse haluaa siittä vinnyylipelin.
25. Kylymä homma. Jätetää ässehtii. Raijasitteko muuta?
26. Ossaakko nää entrata kohillee rumpetin jokoli kavulla ku jyrä meni.
27. Soon näämä nii, että oisatta voinu tuuva jottai kiperämpää.
28. Eikö sun nouhau riitäkkää?
29. Hoksaakko nää mite rouva Majavan tehosekoti tullee kuntoo, kusen vilikreeni sekotti sementtiä ja satsi kovettu.
30. Näähä annoit ooterin että tuokaa völöjysä mitä vaa, ni saletetisti korijaat.
31. PikaVölijäys
32. Toistakytä minnuuttia myöhemmin:
33. Nyotta valakannu oikeita värkkejä jokka o passelisti rikki.
34. Kahamalo kaupalla minu nouhaun mukasta härveliä.
35. Nuiltakaa ei puutu ku jalaka per elikko.
36. Elläinpoloila on ketarat irti. Tässolis teile kosseille sopiva souvi. Mää hivvautan nää muut kuntoon.
37. Justiisa! Soon koijari. Tämä ahavääri on silikkaa riistoa.
38. Ku vanaha minnuutti on vielä lämpimänä:
39. Soli vaiva väärti. Pikku testauksen jäläkeen lihanvätkytyslaite on kunnosa, ku ölöjyki o ettiny uomasa.
40. Peräkannaa vaa uutta työn alle. Ropit löytyy renklaaviille.
41. Mitäse räntti sannoo? Soon näämä tapahtunu laaki piuhoisa. Pukstaavi äksä….
42. Täson namiskuukkeli.. punane rantu .. soon käämi. Älyttömä heleppua.
43. Niinne vaa asiat suttaantuu! Oorningisa jo kaks vehettä.
44. Nyvvoitte kattua! Onha se nävös. Lämpö on völöjysä taas.
45. Joutusasti kuumenee. Ettei vai liikaa. Mievonnettaa.
46. Ärmäkkä laaki!
Kilpailun voittajan käännöstyön tuloksena julkaistiin sarjakuva-albumi "Avojalakanen Ankka".
Koska kilpailusäännöissä ei rajoiteta ehdotuksen julkaisua, niin tässäpä tuotos.
1. RomuRohomun puulaaki
2. Mitä lakkaattia rustaat? Meinaakko nää Aku-setä perustaa korijauspuulakin?
3. Akun korijauspuulaaki.
4. Minnoon tästä lähin ölövinä viriman tirehtööri.
5. Mehä kohta umplahettaa rikkinäisiin värkkeihin. Roskooppeihin, hantaakkeihin, hottisten säikyttimmiin…
6. …sanomattakaa kaike maailiman härrävärkeistä, rammareista, patiovehkeistä, juhulapattiineista.
7. Voi, mähänä!
8. Tiiäkkö nää värkkäämistä mittää? Eihä sitä ny nuivvai tartata virmaa. Misä välämäsä oot opiskellu?
9. Mookkaan mikkää löysän tahamia lokki. Sain kässiini Ari Rasvasuon “Seo parree tehä eikä uluvua”.
10. Tykkääkkö nää, että ossaat entrata kaikki vaa opuksen viisaamana.
11. Seo vissi.
12. Sei sitte on mahotonta sun korijata haitekkivärkkejäkkää.
13. Elekää vätkyttäkö nokkaanne.
14. Lakakkaa pillaamasta näköallaa. Pyrstöihi vorssia, ja holojaavia värkkeja hommaamaa!
15. Niinku
16. polliisin
17. pelosa!
18. Loota täynä vehkeitä. Silloli Mummu-Ankala etiäine näitteki hyötykäytöstä ku vunteeras lahajoja mulle.
19. Ku veres vartti koittaa:
20. Ei elläissää ois arvannu. Täsä kaupungisa on laaritolokula tavaraa jokka o korijamise väärti.
21. PikaVölijäys
22. Tämon likelä asuvan äkäse aka vehe.
23. Äkkäsin. Onko siinä soittimesaki joku holokki mulujahtanu?
24. Eikuse haluaa siittä vinnyylipelin.
25. Kylymä homma. Jätetää ässehtii. Raijasitteko muuta?
26. Ossaakko nää entrata kohillee rumpetin jokoli kavulla ku jyrä meni.
27. Soon näämä nii, että oisatta voinu tuuva jottai kiperämpää.
28. Eikö sun nouhau riitäkkää?
29. Hoksaakko nää mite rouva Majavan tehosekoti tullee kuntoo, kusen vilikreeni sekotti sementtiä ja satsi kovettu.
30. Näähä annoit ooterin että tuokaa völöjysä mitä vaa, ni saletetisti korijaat.
31. PikaVölijäys
32. Toistakytä minnuuttia myöhemmin:
33. Nyotta valakannu oikeita värkkejä jokka o passelisti rikki.
34. Kahamalo kaupalla minu nouhaun mukasta härveliä.
35. Nuiltakaa ei puutu ku jalaka per elikko.
36. Elläinpoloila on ketarat irti. Tässolis teile kosseille sopiva souvi. Mää hivvautan nää muut kuntoon.
37. Justiisa! Soon koijari. Tämä ahavääri on silikkaa riistoa.
38. Ku vanaha minnuutti on vielä lämpimänä:
39. Soli vaiva väärti. Pikku testauksen jäläkeen lihanvätkytyslaite on kunnosa, ku ölöjyki o ettiny uomasa.
40. Peräkannaa vaa uutta työn alle. Ropit löytyy renklaaviille.
41. Mitäse räntti sannoo? Soon näämä tapahtunu laaki piuhoisa. Pukstaavi äksä….
42. Täson namiskuukkeli.. punane rantu .. soon käämi. Älyttömä heleppua.
43. Niinne vaa asiat suttaantuu! Oorningisa jo kaks vehettä.
44. Nyvvoitte kattua! Onha se nävös. Lämpö on völöjysä taas.
45. Joutusasti kuumenee. Ettei vai liikaa. Mievonnettaa.
46. Ärmäkkä laaki!
Kilpailun voittajan käännöstyön tuloksena julkaistiin sarjakuva-albumi "Avojalakanen Ankka".
tiistai 7. joulukuuta 2010
Tarjan ja Penan linnan juhlat
Taas on yksi osa suomalaisista käynyt kättelemässä Suomen pressaa ja sen ukkoa. Loput tietysti katseli ruudusta kavalkadia. Tarja ja Pena ovat maanläheisiä ihmisiä, ja hekin ovat vain meikäläisiä.
Talkkia, Pena talkkia.
- Pena, oletko valmis? Onko kädet talkittu?
- Noo, totanii.
- Pena pevkele. Oletko valmis vai et?
- Nii, no.
- Pena. Onko sitä talkkia kämmenissä vai ei? 1800 vievasta pitää kämmentää, ja jos taas fuskaat, niin et pysty viikkoon hievomaan mun olkapäitä vakkoontuneilla väpylöillä.
- Noo, mä tein nyt vähä eri tavalla. Kun sinä TWITTASIT eilen illalla, niin minä SIVISTIN itseäni itämaisilla hoito-ohjeilla. Siellä kerrottiin, että kveenit ovat käyttäneet kautta aikain jugurttia ihon hoitoon.
- Mitä! Juguvttia! Et kai vaan käyttäny mun aamupalaa sun känsästen käsien hoitoon. Ja eihän jääkaapissa ollut kuin asidophilusta.
- Nii no. Jäihän vähä kummaa kalvoa, mutta eipä tartu alaisilta taudit. Tai jos tarttuu, niin vaan kalvon pintaan. Ja se on helppo pestä pois.
- Ne ei ole alamaisia, vaan kansalaisia kuten mekin. Nyt mennään.
Pukupakko, vai pakkopuku?
- Huomasikko Pena tuotaki. Kuka se oli? Se nokki kuin kana jyväaltaalla mun kohdalla. Ja mikä loimi sillä oli päällä?
- Nii, emmä tiedä kuka se oli. Sinähän tänne porukat oot kutsunu.
- Vistus. Siinä tulee sitte illan kohupuku. Ja nyt Pena ummistat silmäs, etkä kuvki, vaikka dekoltee antava onkin. Mitenkä Kavita nyt tuolla lailla!
- Onneksi tuostakin hanttapulista päästään evoon. Tennilän puku istuu vielä huonommin kuin sinun Pena.
- No, hmph.
- No voi vistus toiseen kevtaan. Pvintattu juhlapuku. Mikähä kivjapaino tuonkin on vutassu. Ei jesus, se on jostain mainosviiveistä tehty!
- Pena, annoikko kissoille silakoita lähtiessä?
- Noo, totanii.
- No nyt taas tuo sovmen muvskaaja. Pena kosta sille mun puolesta. Ole kevvankin vitavi.
- Se ay-pomo, ja sillä on lakkoneuvottelut kesken. Emmä voi sitä rusentaa. Muuten kyllä.
- Miten ne kissat?
- Älä nyt kysele, kun kättele.
- Unikkoja mekossa. Daaa. Tuo on niin nähty.
- No mä otin silakat jääkaapista, mutta luin itämaisien hoito-ohjeiden kirjasta, että ne sisältää hyvää rasvaa jalkojen hoitoon.
- Eli Miska ja Vontti on nälissään, ja sulla on silakat kengissä?
- Nii no.
- Mikäs heimopäällikkö sieltä nyt tulee?
- Se on Falepace. Ja se räppää.
- Kato sen kenkiä. Sillähän on urheilukengät jalassa. Kumma ettei ole kävelysauvat mukana.
- Noo. Ei kun se räppää.
- Jaahas, kaapit on auki. Onpa mukava nähdä sinuakin homo täällä.
- Tarja! Se on rauhan mies ja vihreä.
- Pena, ootko laskenu. Paljoko vielä jälellä?
- Noemmäätiiä.
- Saiko ne kissat edes maitoa?
- Nii joo. Jos aattelit, että mulla on lakkaa hiuksissa, niin ei ole.
Hakumies.
- Pena, haetko mulle boolia. Käkä käkä. Talo tavjoaa samalla sullekin.
- Tarja. Älä ota enää. Sää alat taas olemaan pahansisuinen.
- Lopeta nyt toi, tai saat mennä kotiin.
- Jos mä toisin kuitenki sulle vahvaa kahvia ja siikatartaria?
- No tuo jotakin, kunhan et tee tavtavilla mitään itämäisia hoitotemppuja.
- Se itse asiassa toimii hyvin nivelrikkojen hoidossa.
- PENTTI! MENE!
- Kuule Mava. Pena alkoi taas niuhoilee. Et viittis hevvasmiehenä voudata mulle boolia
- Peijoona, Tarja. Edelleen sama vauhtimimmi. Kyllä exä nykypressaa jeesaa.
- Noo. Tässä sun tartar ja kahvi. Mihin Mara meni? Et kai taas Tarja laittanu hakumiestä asialle...
- Pena. Tämä ei kuulu sulle.
- On se vahvaa. Parketti alkoi keinumaan, kun otin itsekin huikat boolista. Vähä läikky. Tässä kuitenkin sulle Tarja oma boolimoukku.
- Kiitti. Mava. Sä oot pavas!
- Pena. Miten tää siika maistuu näin kummalle. Koemaistoikko ennen kuin annoit pvessalle eli mulle?
- Nii no. Otin huikat boolista kanssa, ja se on todella tymäkkää. Se horjautti ja tartar kävi parketilla. Niin, ja saattaa siinä vähän nostoprosessissa aikana olla asidophilustaki tarttunu mukaan mun käsistä.
- Laita Pentti asialle, ja mene itse pevässä. Joka vuosi sama tivoli.
- Tarja, mun pitää käydä miestenhuoneessa ennen kuin mennään musacorneriin.
- No mene, mutta älä viivy. Me mennään muuten Mavan kanssa kahestaan.
- Tarja, sama vauhtimimmi.
Talkkia, Pena talkkia.
- Pena, oletko valmis? Onko kädet talkittu?
- Noo, totanii.
- Pena pevkele. Oletko valmis vai et?
- Nii, no.
- Pena. Onko sitä talkkia kämmenissä vai ei? 1800 vievasta pitää kämmentää, ja jos taas fuskaat, niin et pysty viikkoon hievomaan mun olkapäitä vakkoontuneilla väpylöillä.
- Noo, mä tein nyt vähä eri tavalla. Kun sinä TWITTASIT eilen illalla, niin minä SIVISTIN itseäni itämaisilla hoito-ohjeilla. Siellä kerrottiin, että kveenit ovat käyttäneet kautta aikain jugurttia ihon hoitoon.
- Mitä! Juguvttia! Et kai vaan käyttäny mun aamupalaa sun känsästen käsien hoitoon. Ja eihän jääkaapissa ollut kuin asidophilusta.
- Nii no. Jäihän vähä kummaa kalvoa, mutta eipä tartu alaisilta taudit. Tai jos tarttuu, niin vaan kalvon pintaan. Ja se on helppo pestä pois.
- Ne ei ole alamaisia, vaan kansalaisia kuten mekin. Nyt mennään.
Pukupakko, vai pakkopuku?
- Huomasikko Pena tuotaki. Kuka se oli? Se nokki kuin kana jyväaltaalla mun kohdalla. Ja mikä loimi sillä oli päällä?
- Nii, emmä tiedä kuka se oli. Sinähän tänne porukat oot kutsunu.
- Vistus. Siinä tulee sitte illan kohupuku. Ja nyt Pena ummistat silmäs, etkä kuvki, vaikka dekoltee antava onkin. Mitenkä Kavita nyt tuolla lailla!
- Onneksi tuostakin hanttapulista päästään evoon. Tennilän puku istuu vielä huonommin kuin sinun Pena.
- No, hmph.
- No voi vistus toiseen kevtaan. Pvintattu juhlapuku. Mikähä kivjapaino tuonkin on vutassu. Ei jesus, se on jostain mainosviiveistä tehty!
- Pena, annoikko kissoille silakoita lähtiessä?
- Noo, totanii.
- No nyt taas tuo sovmen muvskaaja. Pena kosta sille mun puolesta. Ole kevvankin vitavi.
- Se ay-pomo, ja sillä on lakkoneuvottelut kesken. Emmä voi sitä rusentaa. Muuten kyllä.
- Miten ne kissat?
- Älä nyt kysele, kun kättele.
- Unikkoja mekossa. Daaa. Tuo on niin nähty.
- No mä otin silakat jääkaapista, mutta luin itämaisien hoito-ohjeiden kirjasta, että ne sisältää hyvää rasvaa jalkojen hoitoon.
- Eli Miska ja Vontti on nälissään, ja sulla on silakat kengissä?
- Nii no.
- Mikäs heimopäällikkö sieltä nyt tulee?
- Se on Falepace. Ja se räppää.
- Kato sen kenkiä. Sillähän on urheilukengät jalassa. Kumma ettei ole kävelysauvat mukana.
- Noo. Ei kun se räppää.
- Jaahas, kaapit on auki. Onpa mukava nähdä sinuakin homo täällä.
- Tarja! Se on rauhan mies ja vihreä.
- Pena, ootko laskenu. Paljoko vielä jälellä?
- Noemmäätiiä.
- Saiko ne kissat edes maitoa?
- Nii joo. Jos aattelit, että mulla on lakkaa hiuksissa, niin ei ole.
Hakumies.
- Pena, haetko mulle boolia. Käkä käkä. Talo tavjoaa samalla sullekin.
- Tarja. Älä ota enää. Sää alat taas olemaan pahansisuinen.
- Lopeta nyt toi, tai saat mennä kotiin.
- Jos mä toisin kuitenki sulle vahvaa kahvia ja siikatartaria?
- No tuo jotakin, kunhan et tee tavtavilla mitään itämäisia hoitotemppuja.
- Se itse asiassa toimii hyvin nivelrikkojen hoidossa.
- PENTTI! MENE!
- Kuule Mava. Pena alkoi taas niuhoilee. Et viittis hevvasmiehenä voudata mulle boolia
- Peijoona, Tarja. Edelleen sama vauhtimimmi. Kyllä exä nykypressaa jeesaa.
- Noo. Tässä sun tartar ja kahvi. Mihin Mara meni? Et kai taas Tarja laittanu hakumiestä asialle...
- Pena. Tämä ei kuulu sulle.
- On se vahvaa. Parketti alkoi keinumaan, kun otin itsekin huikat boolista. Vähä läikky. Tässä kuitenkin sulle Tarja oma boolimoukku.
- Kiitti. Mava. Sä oot pavas!
- Pena. Miten tää siika maistuu näin kummalle. Koemaistoikko ennen kuin annoit pvessalle eli mulle?
- Nii no. Otin huikat boolista kanssa, ja se on todella tymäkkää. Se horjautti ja tartar kävi parketilla. Niin, ja saattaa siinä vähän nostoprosessissa aikana olla asidophilustaki tarttunu mukaan mun käsistä.
- Laita Pentti asialle, ja mene itse pevässä. Joka vuosi sama tivoli.
- Tarja, mun pitää käydä miestenhuoneessa ennen kuin mennään musacorneriin.
- No mene, mutta älä viivy. Me mennään muuten Mavan kanssa kahestaan.
- Tarja, sama vauhtimimmi.
lauantai 4. joulukuuta 2010
Kirje Joulupukille
Rakas Joulupukki. Tiedän että olet lähdössä uuvuttavalle matkalle muutaman viikon päästä. Koska huolenani on tietyt käytännöt ja tietysti omat lahjat, lähestyn Sinua kirjeitse.
Taking off
Kun repäset Petterin remeleistä ja ho-ho-hoputat eläintä nousuun, niin älä ota mukaan Muoria. Lentoemäntien toimet ovat nyt tapetilla, ja pikkumaiset tahot saattavat syyttää Sinua työsopimusten rikkomisesta ja pahansieluisesti Muoria rikkuriksi. Edellisestä ja amattiyhdistysliikkeestä johtuen, lennonjohtoon ei myöskään kannata ilmoittaa kansallisen lentoyhtiön AY-lentotunnuksia. Mamma siis maissa, vaikka se onkin pois Sinun cateringistä matkan aikana. Ja hyi olkoon ajatuksiani, mutta toivottavasti vain cateringistä. (Hymiö)
Landing
Nimestään huolimatta meillä täällä As. Oy Oulun Tykkimiehessä elellään rauhallisesti, ja pyydän ettet sinäkään härnää piruja ja pirkkoja irti.
Jos suunnittelit katon kautta tuloa asuntoihin, niin nuttua ei kannata tunkea ”piipuista” sisälle, varsinkin jos itse olet nutun sisällä. Kuten toimintaelokuvafanaatikkona tiedät, ilmastointikanavoissa väijyy aina pyörivien rupeleiden silppuava vaara.
Jos taas lyöt Peten parkkiin kadulle, niin muista parkkikiekko. Talon edessä on yksiselitteisesti neljän tunnin parkkiaika riippumatta pysäköinnin ajankohdasta. Sinullahan menee kuitenkin aikaa, jos aiot käydä muissakin asunnoissa kuin täällä ylämummossa sijaitsevassa. Jos soitat alaoven puhelimesta minulle, niin voimme viedä Petskun muilta salaa talon autohalliin. Kunhan Pjotr ei laske öljyjään halliin. (Hymiö)
High hopes
Otan oikeuden omiin käsiin ja osoitan parin kohdan lahjatoiveen myös naapureiden puolesta.
Naapurin klopille voisit viedä lahjaksi pizzauunin. Et arvaakaan kuinka nälkästä korpeaa roudata Tarmo Lähikaupan kassissa alennusmyyntijauhelihaa yläkerroksiin, kun hissi dunkkaa Frutti di Marelle. Ja 2. kerroksen rouvalle voisit puolestaan viedä Könemanin Culinaria-sarjan kirjan. Mutta vältä sarjan Venäjä-osuutta ja kaalispeciaalia, koska portaamme kärsii ainaisesta keitetyn kaalin hajusta. (Persiö)
Low hopes
Omien lahjatoiveiden kohdalla vedän maanläheistä linjaa. Mietin kyllä pitkään saunan kiukaan uusia vastuksia, mutta näin joulun aikaan vastukset eivät istu kuvaan. Ilon juhlahan on kyseessä. Ajattelin myös Sinun cargoilua, kun Sinulla on varmasti paljon tilaa vievää tavaraa. Näin ollen päätin toivoa sekä pientä käytännöllisyyttä, että arjen iloa - rasittamatta liikaa Petriä. Ei ollut helppo keksiä. Päädyin esittämään vaatimattomana toiveenani Opel on pop -tarraa ja WC-ankkaa. Molemmat on lisäksi suht’ helposti hankittavissa, kunhan vältät piraatteja. WC on pop ja Opel-ankka ovat huonoa huumoria.
Kiitos jo etukäteen. (Silmänisku)
p.s. Ethän vaan Sinä tai Muori pahoittaneet mieltänne kevytmielisestä heitostani. (Nolostunut hymiö)
Taking off
Kun repäset Petterin remeleistä ja ho-ho-hoputat eläintä nousuun, niin älä ota mukaan Muoria. Lentoemäntien toimet ovat nyt tapetilla, ja pikkumaiset tahot saattavat syyttää Sinua työsopimusten rikkomisesta ja pahansieluisesti Muoria rikkuriksi. Edellisestä ja amattiyhdistysliikkeestä johtuen, lennonjohtoon ei myöskään kannata ilmoittaa kansallisen lentoyhtiön AY-lentotunnuksia. Mamma siis maissa, vaikka se onkin pois Sinun cateringistä matkan aikana. Ja hyi olkoon ajatuksiani, mutta toivottavasti vain cateringistä. (Hymiö)
Landing
Nimestään huolimatta meillä täällä As. Oy Oulun Tykkimiehessä elellään rauhallisesti, ja pyydän ettet sinäkään härnää piruja ja pirkkoja irti.
Jos suunnittelit katon kautta tuloa asuntoihin, niin nuttua ei kannata tunkea ”piipuista” sisälle, varsinkin jos itse olet nutun sisällä. Kuten toimintaelokuvafanaatikkona tiedät, ilmastointikanavoissa väijyy aina pyörivien rupeleiden silppuava vaara.
Jos taas lyöt Peten parkkiin kadulle, niin muista parkkikiekko. Talon edessä on yksiselitteisesti neljän tunnin parkkiaika riippumatta pysäköinnin ajankohdasta. Sinullahan menee kuitenkin aikaa, jos aiot käydä muissakin asunnoissa kuin täällä ylämummossa sijaitsevassa. Jos soitat alaoven puhelimesta minulle, niin voimme viedä Petskun muilta salaa talon autohalliin. Kunhan Pjotr ei laske öljyjään halliin. (Hymiö)
High hopes
Otan oikeuden omiin käsiin ja osoitan parin kohdan lahjatoiveen myös naapureiden puolesta.
Naapurin klopille voisit viedä lahjaksi pizzauunin. Et arvaakaan kuinka nälkästä korpeaa roudata Tarmo Lähikaupan kassissa alennusmyyntijauhelihaa yläkerroksiin, kun hissi dunkkaa Frutti di Marelle. Ja 2. kerroksen rouvalle voisit puolestaan viedä Könemanin Culinaria-sarjan kirjan. Mutta vältä sarjan Venäjä-osuutta ja kaalispeciaalia, koska portaamme kärsii ainaisesta keitetyn kaalin hajusta. (Persiö)
Low hopes
Omien lahjatoiveiden kohdalla vedän maanläheistä linjaa. Mietin kyllä pitkään saunan kiukaan uusia vastuksia, mutta näin joulun aikaan vastukset eivät istu kuvaan. Ilon juhlahan on kyseessä. Ajattelin myös Sinun cargoilua, kun Sinulla on varmasti paljon tilaa vievää tavaraa. Näin ollen päätin toivoa sekä pientä käytännöllisyyttä, että arjen iloa - rasittamatta liikaa Petriä. Ei ollut helppo keksiä. Päädyin esittämään vaatimattomana toiveenani Opel on pop -tarraa ja WC-ankkaa. Molemmat on lisäksi suht’ helposti hankittavissa, kunhan vältät piraatteja. WC on pop ja Opel-ankka ovat huonoa huumoria.
Kiitos jo etukäteen. (Silmänisku)
p.s. Ethän vaan Sinä tai Muori pahoittaneet mieltänne kevytmielisestä heitostani. (Nolostunut hymiö)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)