Krakova edustakoon tällä kertaa koko Puolaa, ja hoitakoon ennakkokäsityksen kuntoon tai vahvistakoon, onko Puola kuin hoitamattomat amisviikset Euroopan naamassa.
Konsonautit.
Matkavarustus tuli sullottua lentokäsimatkatavaroiden määritysten mukaan 8 kilon maksimipainorajan sisälle. Kaikki tarvittava tuli mukaan, mutta vokaalit unohtuivat. Niille olisi ollut käyttöä reissussa. Niitä olisi voinut myydä pois, koska sanat ja nimet ovat konsonanttipötköjä, joiden ääntäminen on täysi mahdottomuus. Onneksi suurin osa krakovalaisista osaa kuitenkin enkkua sen verran että turisti tulee toimeen. Konsonanttien määrä sanoissa kuitenkin torppasi heti alkuunsa puolalaisten fraasien opettelun, joten turistin normaalin teennäinen kohteliaisuuselepuhekin jäi matkasta.
Rasvaa koko rahan edestä.
Unkarista paprikat, Venäjältä suolakurkut ja pikkelssit, Saksasta hapankaali, siannilkat ja leikkeet, sekä Puolasta mässyn höystävä rasva. Siinä Puolan ruokakulttuurin juuret. Kaikesta tästä syntyy mieltä ylentävän kiiltävää ruokaa, joka kaiken lisukkeeksi on edullista.
Alkuasukkaan neuvosta puolalaisimmat ruoat ovat kuitenkin pierogit (dumplings) ja pottulätyt. Ensin mainittu on taikinapussukka jonka sisällä on esim. kaalta ja sieniä. Jälkimmäinen on meikäräiskäleen kokoinen ja muotoinen lätty, joka on tehty perunaraasteesta ja paistettu mukavasti rasvassa. Jos oikein polakiksi haluat heittäytyä, niin etsit käsiisi kolme päivää kypsytettyä kaalilootaa. Ilmeisesti itse olen syönyt koko elämäni ajan raakaa kaalilaatikkoa?
 |
| Alkuruokana pierogeja. |
 |
| Pääruokana pottulättyjä sienikastikkeella. |
 | |||||
| Pottulätty pekonilla ja muilla mukavilla. |
Ja halpaa on. Ainakin suomalaisittain. Esim. alkukeitto, pääruoka ja juoma maksavat 16,90 slöttyä. Tosin se juoma on mehua. Puolen litran olunen maksoi käydyissä kohteissa kalleimmillaan 16 ja halvimmillaan 5 slättänää. Jakamalla neljällä, saat summista euromääriä.
Jos tätä erehtyy lukemaan vegaani, tai muita rajoitteita omaava henkilö, niin mainittakoon että muutama vegeravintolakin löytyy Krakovasta - ja muita normi pizza-, pasta- ja etnishässäkkäravintoita sekä mäkkäreitä ja KFC:tä.
Ravintolasuositus jossa on perinteistä puolalaista sapuskaa: http://www.wstarejkuchni.pl/english/index.html
Puolan juutalaiset.
Ennen matkaa kannattaa tsekata leffa joka sijoittuu Krakovaan: http://www.leffatykki.com/elokuva/schindlerin-lista. Vaikka paikalle paukkaisikin bailumielessä - mihin Krakovassa on oivat mahdollisuudet, niin leffa kannattaa katsoa. Krakovassa kun ei pääse pakoon juutalaisten kakkossodan mustaa kohtaloa.
Keskusaukiolla on tyrkyllä jos minkämoista veivaajaa, jotka ehdottelevat matkaa Schindlerin tehtaalle, Auschwitziin, ghettoon jne. Jokaiseen kohteeseen pystyy tekemään retkensä myös omatoimisesti, ja suosittelenkin Schindlerin tehdasta patikkaretkenä. Näin Krakovasta aukeaa silmille muitakin kaupunginosia kuin vetelehtivien turistien kansoittama vanha kaupunki. Matkaa keskusaukiolta tehtaalle kertyy n. 3 kilsaa. Ja juutalaiskortteleihin (Kazimierz) ei välttämättä tarvitse lähteä synkistelemään mustaa historiaa, vaan imemään pienten putiikkien, raflojen ja baarien aitoa meininkiä. Kazimierz on selkeästi paikallisten paikka, jossa erilaisuus on tavallista.
 |
| Kasimierzin baarifiilistä. |
Syvällä.
Suolakaivos on sekin matkavärväreiden ykköstyrkytyksiä. Matkaa keskustasta Wieliczkan kaivokselle on 17 kilometriä, joten kikkailijat menevät julkisilla, ja helpot ostaa matkan 100 slätyn hintaan. Kohde on Unescon maailmanperintökohde ja tippukiviluolat Mallorcalla nähneillekin sitä voi suositella. Kaivos on valtava kokonaisuus, jota mainarit ovat rakentaneet 700 vuotta. Turisti pääsee sisälle vain oppaan kanssa, koska käytäviä riittää enemmän kuin yhdellä syönnillä pystyy kävelemään. Lämpöä kaivoksessa on 15 astetta, joten se on hellepäivänä erinomainen paikka. Kierros kaivoksessa sisältää reilu 800 porrasta ja 3 kilometriä. Lonkkupolvien ei siis kannata hellettä suolakaivokseen paeta. Syvimmillään reissu vie 135 metrin syvyyteen, ja matkalla ihmetellään mainareiden ihmetekoja: mm. suolasta tehtyjä veistoksia, kirkkosaleja ja tietenkin baaria. Puolalainenkin ymmärtää rahan päälle, joten valokuvausoikeudesta joutuu erikseen maksamaan 10 lötsyä. Oikeuden voi ostaa myös kesken opaskierroksen raukkaparalta, joka nököttää kaivoskäytävän hämärässä kassakoneen kanssa. Opasarvonnassa toivotan onnen, ettei kohdalle satu r- ja s-vikaista opasta.
 |
| Suolakaivoksen valokuvauslupa. |
 |
| Suolapatsas |
Suolakaivos verkossa:
http://www.kopalnia.pl/index.php?id_language=2&id_news=&action=&id_site=&language_change=1&
Amisviikset.
Kun perille pääsee, saa amisviiksi-ennakkokäsitys ensimmäisen vastaläimäyksen. Kaupunki on siisti ja tunnelmaa voisi kuvata vapautuneen rennoksi. Illalla porukat bailaa, mutta hyvällä meiningillä. Keskusaukiolla on ikitaiteiden yö menossa ilman nurkkiin kusemista. Kerjäläisiä pörrää piireissä aika ajoin, mutta ei ruuhkaksi asti. Keski-eurooppalaisuus ilman lieveilmiöitä lienee osuva ilmaus. Liikenteessä ainoa varottava kapistus on hevosvaljakko joka kiskoo turistivaunua perässään...vai mikä se on nimeltään jonka kaltaisessa näemme Kuningatar Elisabetin heiluttavan silkkiöityjä kämmeniään joka kymmenes vuosi. Palvelu kaupoissa, baareissa ja ravintoloissa on ystävällistä, mutta hätäiselle paikotellen hidasta ja kommunismin jälkeisinä usein hymytöntä. Silti läimäys nro 2.
Krakova selvästi satsaa yleiseen siisteyteen. Kadut kokevat ihmepuhdistuksen yön aikana, ja illan aikana jatkuvana syöttönä näkyvät poliisimiehet ja –autot pitävät puljaajat pimeimmissä nurkissa. Ennakkokäsitykselle kolmas vastaisku siinä tapauksessa ettei itse ole puljaaja.
Ketä puolalaisia tiedät, jos jätetään ydinvoimaloita Suomessa rakentava ryhmä pois? Lech Walesa, Nikolaus Kopernikus, Robert Kubica, Krzysztof Kieślowski (kopsasin nimen Wikipediasta kun etunimen konsonantti-ilotulitus olisi mennyt kuitenkin väärin), ja sitten on se kirjailija Lem. Ai niin, ja edellinen Paavi oli myös polski. Ei kait nuo mitään turhia ukkeleita aloillaan ole. Mistäköhän oma ennakkokäsitys oli peräisin? Väärä se joka tapauksessa oli, kun mittarina on Krakova. Korkeintaan Euroopan naamassa Puolan kohdalla kukkii muutama mehevä finni, mutta hoitotoimenpiteet ovat käynnissä – ja toisaalta originellilla paikalla on myös rosonsa.
Matka ja opas.
Krakova on kätevän matkan päässä. Lento Helsingistä kestää vain tunnin ja kolme varttia. Ja kun näinä Finnairin kulu- eli palveluleikkausten aikana lentokoneessa on palvelu hidasta kuin ruotsalaisen ajatuksen juoksu, niin suosittelen palvelukärryjen odottamisen sijaan lentoajan käyttämisen kohdeoppaan lukemiseen, joita löytyi ennakkoetsinnässä kaksi. Toinen on tylsä ja kuvaton Sankarimatkailijan Krakova, ja tiiviimpi ja ytimekkäämpi karttoinen löytyy Lonely Planetilta hintaan 9,90 euroa.
Jos nyt voittaisin margariinirasian kyljessä olevalla onnennumerolla palkinnon joko Prahaan tai Krakovaan, valitsisin Krakovan. Se on ystävällisempi, coolimpi, ei niin-turistiturmellettu, edullisempi, mutta silti samat kiksit tarjoava.
Painettujen oppaiden lisäksi mobiilisovelluksia (ainakin Apple-vehkeisiin) joista löytyy Krakovaa:
- Spotted by Locals
- Local Life
Staattisempaa sivustoa normaalien turistisivustojen lisäksi:
http://where2b.org/City/Krakow
http://www.thespymap.com/spy_map.php?city=Krakow
