Työnnä positiivisuutes hanuriin.

On 13. päivä, ilma on harmaan masentava kuin tillilihakastike ja ensimmäinen päivä työttömänä takana. Nyt puhun siis kokemuksesta. On oikeus ja velvollisuus on olla angstinen. Ei vaan. Minun KUULUU olla eliintynyt. Jos tää ei oikeesti kiinnosta sua, mitä sä siinä toljaat? Mee vaikka muita askareita varten rasvaamaan kämmenpohjas.

Työvoimapoliittinen lausunto
Työ- ja elinkeinotoimisto, Työkkäri, Työnvälitys, Työnhäivytys, Ihmishukkaamo. Odotustilassa ihmiset istuvat hajasijoitetusti pitkin seiniä koska jokainen pelkää omaa syrjäytymishajua. Yksi puhuu puhelimeen ja kertoo poskiontelontulehduksesta, ja siitä kuinka kissanruoka loppui aamulla kesken. Mene ulos puhumaan, ei kiinnosta pätkääkään. Mutta anna se jonotusnumero ennen poistumistasi.
Ja sitten on ne noitaloitsujen latojat palvelemassa. Oltasko samaa rotua edes hetki. Mutta ei. Puheesta ei ymmärrä mitään. Virkavallan käyttäjät tuuttaavat termejä joista aiemmin tämän ruletin välttäneellä ei ole hajuakaan.
Työvoimapoliittinen lausunto. Se on yhtä kuin yksi sana: TYÖTÖN. Miten tuon sanan kirjoittamiseen ja toimittamiseen voi mennä viikko. En äsken kellottanut montako sekuntia kahdella sormella meni aikaa, koska en mittaa enää aikaani sekunneilla. Yhden ja saman päivän aikana tuo sana kuitenkin tuohon yläpuolelle valmistui.
Ja ne loputtomat liitteet. Ensin en ollut olemassakaan koko putiikin mielestä, ja kohta olen niin paljon elossa että papereita ja liitteitä saa kuskata kuin posti karhuja. Tähän ei auta muuta kuin musa. Tässä teille liite: http://www.youtube.com/watch?v=mHdHu5FZTJU


Katu-uskottavuus
Ainoa kannuste nykyisessä yhteiskunnallisessa asemassa on tavoite olla katu-uskottava. Iho on helppo saada kukkimaan Pirkka-suklaalla. Rillien nurkat voi koristaa laastarin suikaleella, ikään kuin olisivat näkimien koossa pitävä voima. Reikäsiä farkkuja löytyy ja tennissukkia myös. Remonttivarusteena käytetty ruutupaita kruunaa kokonaisuuden. Myös musikkimieltymyksiä pitää ruuvata kantaa ottaviin ja mahdollisimman paljon v-sanoja sisältäviin biiseihin. Jos ei näillä virityksillä löydy kavereita kadulta, niin johan on kumma. Se on vaan näin: http://www.youtube.com/watch?v=_PbWsF-8aJU

Ihmisoikeudet
Facebookissa näkee kuinka jotkut haluavat ilmaista Foursquare-palvelulla missä menevät. Sehän ei ole uusi palvelu, sillä Iso Veli on toteuttanut manuaalisesti tätä jos vuosikymmenten ajan. Byrokratian nimissä se on tottakai vaivalloisempi versio. Omat lihat ja luut pitää roudata valvojan silmien eteen “että tässä mää nyt oon”.
Tälläinen valvonta on ihmisoikeuksien rikkomista. Ja kaiken lisäksi rajojen ulkopuolella ei voi ulkoilla kuin 6 päivää vuodessa. Muuten tulee penaltia. Tullin jälkeen kun ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Jos tietäisin kuka on Suomen Työministeri(*, lähettäisin kirjeen ja kertoisin että maiden rajat on nykyisin vain byrokraatteja varten.

Tässä byromaaneille vastineeksi Työvoimapoliittinen runo:

Loikka bisnekseen ei onnistu kun kengät ovat ilman nyöriä.
Rattaillakin voisi mennä mutta kun tahtoo paska rattaassa pyöriä.

Ennen ojennus, antaminen ja hymyily oli trendi,
mutta  nyt kulmikas virkanaama on ainoa frendi.

Myiskö metsää, maata, tonttia - vai tienaisko lottomalla.
Ai niin, unohdin että maata on, mutta sitä on vain kynnen alla.



Olkaa ja eläkää, mutta älkää vaan nauttiko.
Toteaa Monni.


*) Syrjäytymisen alkeet, osa 1: vaikka seuraat aikaa ja polittistakin elämää, osoita passiivisuutta vähät välittämällä herrojen nimistä.