Koska viisas ihminen pystyy näkemään asioita useammasta näkökulmasta, annan option Sinulle Hyvä Lukija. Jokaisen kappaleen perässä on yksi sana jonka voit ottaa käyttöön, ja korvata sillä ko. kappaleen adjektiivit. Ole hyvä. Käsittelyssä kaupunkielämää.
Matalaotsainenkin.
Autolla
Itsehän tiedän miten autolla ajetaan ja miten huomioon ottava autoilija toimii – varsinkin kaupunkiliikenteessä.
Edelläni ajaa jumalainen auton käsittelijä. Hän tietää mihin on menossa, ja miten sinne päästään sortumatta a) liikennerikkomuksiin b) muiden ärsyttämiseen – vaikka onkin BMW:llä liikenteessä. Merkkikään ei henkilökohtaisesti ärsytä, koska laatumoottori kuljettaa myös minua. Laitan vilkun oikealle. BMW ei. Se kääntyy kuitenkin. Noh, pääasia että Baijerin kuninkaallinen itse tietää, että on kääntymässä. Suojatiellä könkkäävä sympaattinen pappa luo katseen, mutta ehtii alta pois.
Mukulakivikatu ravisuttaa autoa. Edelläni ajaa Golf keskellä katua, käyttäen yhtäaikaa kahta eteenpäin vievää kaistaa. Ymmärrän asian vaikeuden koska kaistamerkinnät puuttuvat, ja tottumaton kaupunkiliikkuja varmistaa näin kääntymisoptiot joka suuntaan ilman ryhmittymisiä. Asia vain täytyy ottaa huomioon jättämällä kaupunkivierailijalle tilaa. Sovitteleva luonne on yksi liikennekäyttäytymisen kulmakivistä. Pihkaniskanen.
Liukuportaissa
Eloisa perhe on matkalla tavaratalon liukuportaissa. Yhteiskunnan perusyksikön jäsenten kesken on käynnissä vilkas keskustelu päivästä tavaramäärän keskellä - niinpä perheen vanhemmat ja kaksi lasta ovat levittäytyneet koko liukuportaan leveyden mitalla. Ymmärrän että perheellä on menossa ainutkertainen päivä, joten nielen mukakiireeni enkä yritä änkeytyä ohitse. Liukuportaiden yläpäässä perhe astuu kerrokseen, ja jää ihmettelemään mistä isännälle löytyy tyylikäs housupari. Liukuportaiden syöttämät muut asiakkaat joutuvat vähän passailemaan askeliaan, koska tasanteella on perhetukos. Se ei kuitenkaan haittaa, koska kaikki haluavat että heistä itsestään tulee yhtä hyvä kuva kuin kiireetön perhe on. Toukohousuinen.
Kassalla
Kaupan jono ei etene, vaikka kassalla oleva toimelias henkilö huiskii linjalla etenevää tavaraa kassitettavaksi. Asian laita selkenee kun pääsen näköetäisyydelle kassasta. Tällä marketilla on käytössään kätevä korttimaksupääte, ja sen logiikan kanssa tässä muutoksen alkuvaiheessa painivat niin insinöörit, mummot kuin muuraritkin. Sen aikaa kun asiakas selvittää miten credit vaihdetaan debitiksi, intoa puhkuva kassahenkilö odottaa että pääsee siirtämään seuraavat maksalaatikot viivakoodilukijan editse. Elämme ilmeisesti itsepalvelutoimintojen ja nopeutetun ostamisen siirtymävaihetta, ja siksi joudun nyt hieman venyttämään jonotushermoa. Kokonaisuutta ajatellen kallis aikani ei kuitenkaan ole kortilla, joten en pullikoi kehitystä vastaan, vaan annan lisämausteen kehitykselle. Hyvä kauppias, älä pistä kassahenkilöä kilometritehtaalle vaan anna henkilön palvella edelleen, vaikka kassatoimintoja ei enää olisikaan: miksei hinnoittelun jälkeen tämä auvoisa ja ehtoisa henkilö voisi mättää ostokset samoin tein asiakkaan kassiin? Usko pois, inhimillinen palvelu tulee vielä olemaan trendi ja kilpailuetu. Virkaheitto.
Nonni.
Monni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti