Olen huolestunut. Mutta nyt minulla on mahdollisuus ulkopuolisena tarkkailijana ottaa kantaa. Kukaan ei voi sanoa että kateuttani kilpailijoita morkkaisin. Ja toisaalta pointti ei ole se kuka on tehnyt mitäkin, vaan miten.
Uudistusviestintä
Yritys tai yhteisö on uudistamassa visuaalista ilmettään. Miten asia pitäisi viestiä että uudistuksen tuomat mahdollisuudet maksimoitaisiin? Huonoista esimerkeistä voivat muut ottaa opiksi.
Tuore Oulu-aihe on jo kaluttu loppuun mutta asian suhteen on löydettävissä linja. Muutamia vuosia sitten Oulu sai uuden logon. Se herätti tunteita joissa päällimmäisenä on jäänyt mieleen se että logon oli suunnitellut opintojaan vielä suorittava henkilö. Siinä ei sinänsä ole mitään pahaa. Henkilö joutui kuitenkin julkisessa pyörityksessä vastaamaan suunnitteluperustekysymyksiin. Missä oli silloin opiskelijan tutor? Artikkeleissa kuitenkin viitattiin tiettyyn opinahjoon. Ja ne perustelut! Logossa oli napattu värit Oulun vaakunasta joita perusteltiin (ja perustellaan edelleen Oulun kaupungin sivuilla) rohkeiksi ja hopeanharmaa kuvaa Oulun teknologiaa, ja kullankeltainen mm. lämminhenkistä energiaa.
Vaakunoiden värit, muodot ja symbolit ovat tarkalleen määriteltynä globaalissa heraldiikassa ja yht’äkkiä kiveen hakatut säännöt oli muutettuna yhteisön logon värien perusteluiksi. Vaakunoissa värit eivät edusta yksilöllisiä ominaisuuksia. Kaikki olisi ollut siis hyvin, jos linkitys vaakunaan olisi jätetty pois. Se oli epäammattimaista. Missä oli opiskelijan tutor kun olisi pitänyt puolustaa ja perustella? Ja mikä on asiakkaan eli Oulun kaupungin vastuu ostaa veronmaksajan rahoilla ammattilaisen työtä?
Ja edellinen tapaus ei jäänyt ainoaksi tämän työn tilaajan kohdalla. Tuore ulostulo Oulun imagon rakentamisesta oli malliesimerkki miten uudistuksen kanssa ei pitäisi tulla ulos. Työ oli ja on edelleen keskeneräinen. Sen sijaan että suunnitteluryhmä olisi käyttänyt esimerkiksi koeryhmää tutkiakseen reaktioita, kutsuttiin lehdistö koolle ja kuuluteltiin uudistusta. Julkistamisen yhteydessä todettiin myös että tämä voi vielä muuttua, ja se saa sinettinsä vasta tulevissa hyväksymiskokouksissa. Vahinko on jo kuitenkin tapahtunut. Raakiletta testattiin julkisesti, ja todennäköisesti homma jatkuu niin että teki tämä taho mitä tahansa korjausliikkujakin, niin sitä ei Oulussa sulateta. Ja suunnittelijoilla on niskassaan järjetön paine suoriutua ja saada työ finaaliin. Taustoja tietämättä suunnittelupalveluja ostavan tahon eli Oulun kaupungin olisi kuitenkin pitänyt tietää miten toimia.
Viestintäjärjestys
Finnair on tuoreimman kanta-asiakaslehtensä mukaan uudistamassa visuaalista ilmettään. Lehden artikkelissa kerrotaan yrityksen koko designin merkityksestä ja tavoitteista termillä palvelumuotoilu. Logo, palveluasut, lentokoneet, mainonta, palvelutilat – kaikki se mitä asiakas aistii, tulevat uudistumaan tavalla jolla haetaan aineetonta ylellisyyttä. Lehdessä julistetaan että Finnairin pitää yllättää asiakkaansa ja ylittää odotukset. Huh, huh. Jotkut tahot tekevät mojovan tilin uudistustyössä, mutta nyt on jo ladattu avaruussukkulan kokoiset odotukset suunnittelijoita, suunnittelua ja lopputulosta kohtaan. Positiivista artikkelissa oli se että asiasta kerrottiin ensin kanta-asiakkaille ennen laajaa julkistamista. Mutta yksi taho on edellä ennen kanta-asiakkaitakin. Toivon totisesti että aiheesta ja odotuksista on kerrottu Finnairin henkilökunnalle ennen ulostuloa, sillä logon tai minkään muunkaan uudistamisella ei ole merkitystä jos tuote/palvelu ei vastaa lupauksia. Jos henkilökunta ei ole sitoutunut paljon luvattuun uudistumiseen, voidaan projektin päälle vetää henkselit.
Käyttäkää ammattilaisia
Oulun tapausten lisäksi löytyy läjäpäin esimerkkejä harkitsemattomasta yritysviestinnästä. Ja kaikessa siinä korpeaa eniten se että oikeiden ammattilaisten työ vesittyy. Keskeneräisen työn julkinen repostelu saa liikkeelle tahoja kommentteineen, jotka eivät oikeasti tiedä mitä mainostoimisto- ja suunnittelutyö on. Forumit ja palautepalstat täyttyvät riveistä, joissa koko toimiala leimataan huuhaaksi ja toimistot rupelipäiden kusetuskeskittymäksi.
Loppujen lopuksi suunnittelussa on kyseessä raa’asta työstä, tiimityöstä ja suunnittelijan henkilökohtaisista kyvyistä. Arvostan suuresti esimerkiksi logon suunnittelijaa joka pystyy loihtimaan samaa toimeksiantoa koskien kolme täysin toisistaan poikkeavaa ehdotusta, mutta silti kaikissa on idea joka pohjautuu asiakkaan liiketoimintaan tai toimeksiantajan vahvuuksiin. Kyse ei ole pelkästään silmä-käsi -koordinaatiosta vaan saman langan päässä on myös aivot jotka työskentelevät ja imevät ärsykkeitä 24/7.
Vihdoin voin sanoa myös ääneen että unohtakaa ne sukulaisten tekemät nettisivut ja logot. Yes. Kylläpä tuntui hyvältä! Jos olette mainostoimiston kanssa palaverissa ja sanotte että logo on hyvä, sen suunnitteli veljenpoika, kehottaisin kumartumaan ja katsomaan palaveripöydän alle. Voi sanoa että pöydän toisella puolella jalat twistaa ja sätkii aikas lailla, vaikka yläkropat pysyykin kohteliaasti ojennuksissa.
Suunnittelutyöhön on joko kykyjä tai sitten ei ole. Vaikka on koneet ja ohjelmat, niin yhtään visuaalista ilmettä kone ei ole vielä suunnitellut. Koneen käyttäjällä pitää olla näkemys miten suunnittelutyö palvelee asiakasta ja liiketoiminnan kehittämistä, ja miten lopputulos erottuu positiivisesti viestintäviidakossa. Veljenpojan teknisiin valmiuksiin en edes viitsi syvemmin puuttua, mutta älä odota että wordillä tai powerpointilla tehty viritys toistuu painettuna tai nettisivuilla kovinkaan jumalaisena. Kellään ei ole niin hauskaa kuin kilpailijoillasi.
(Hiihaa. Kylläpä oli vapauttava kokemus kirjoittaa tuo ed. kappale. Aurinko alkoi paistamaan vaikka on ilta!)
Sisältö
En kuitenkaan aio pyytää anteeksi intohimoista suhtautumistani aiheeseen. Ja yksi iso asia täytyy vielä samalla vimmalla käsitellä. Sisällön tuotanto.
Oletko miettinyt koskaan millä yleisnimellä kutsutaan ohjelmia joilla pääset tutkailemaan internet-sivustoja? Aivan. Selaimet. Nimi kuvastaa oikein hyvin internetin käyttöä - kotisivuja selaillaan. Niin kuvia kuin tekstejä. Ja tämä puolestaan tarkoittaa että käyttötapa asettaa tiettyjä ehtoja sisällön suhteen. Asian ytimen on tultava esille parissa sekunnissa, ja kuvien ja tekstien pohjimmaisen viestin on palveltava samaa tarkoitusta. Ja tämä tarkoituksen suunnittelua ja toteutusta varten on ammattilaisia – vaikka julkaisujärjestelmät mahdollistavatkin sisällön tuotannon/päivittämisen helposti. Fiilistä, faktaa, maalailua...kirjoittaminen opetetaan peruskoulussa mutta tekstisuunnittelua ei. Omat erilaiset vaatimukset pätevät tietysti kaikissa muissakin välineissä julkaistavissa sisällöissä – myös siinä kannatusilmoituksessa olevan logon + sloganin kohdalla. On harvojen etuoikeus osata tehdä pelkistettyjä ja oivalluttavia iskulauseita. Parhaimmillaan slogan jää elämään vuosiksi kansan suuhun - jopa niille joille markkinointi, mainonta ja mainostoimisto ovat kirosanoja.
Tämä on Monnin vetoomus yrityksille ja
yhteisöille käyttää ammattilaisia ammattimaisesti.
1 kommentti:
Asiaa.
Lähetä kommentti